Ensimmäisen pentueen kasvatin siksi, että halusin saada täsmälleen tietynlaisen koiran, eikä senlaisia pentuja ollut tarjolla. Halusin groenendael-nartun, joka olisi luonteeltaan kuin Rosa ja kooltaan sekä ulkomuodoltaan tarpeeksi suuri ja vankkaluustoinen. Rosasta tiesin sen narttulinjan 4 sukupolvea ylöspäin, kaikki hyväluonteisia ja "vanhanrakenteisia" narttuja. Löysinkin Ruotsista sekalinjaisen uroksen, ja juteltuani sen tavanneitten ihmisten ja omistajan kanssa, päätin lähteä astuttamaan Rosan Belgerac Buddhalla. Hieman jännitti, kun urosta en ollut itse nähnyt. Kuitenkin Buddha teki heti hyvän vaikutuksen olemuksellaan ja luonteellaan. Pennuista kasvoikin sopivan kokoisia ja luonteeltaan upeita koiria! Siri on enemmän kuin osasin odottaa, ja sen kanssa on kiva elää ja mennä mihin vaan, aivan kuin emänsäkin kanssa oli.

Tärkeintä koirassa on, että sen kanssa on mukava ja helppo elää ja kulkea eri paikoissa. Tällä tarkoitan, että koira on rohkea ja reipas eikä ole arka eikä aggressiivinen ihmisille eikä muille eläimille. Sen on toimittava vain, jos on tarpeen. Sillä on oltava tarpeeksi viettejä pk-lajeja varten. Haluan jatkossakin saada senluonteisia koiria kuin Rosa ja Siri. Siksi kasvatuksen johtolankana on mielestäni oltava hyvä luonne, terveyttä unohtamatta. Ulkonäkö tulee viimeisenä, mutta en voi sanoa, ettei ulkonäkö merkitsisi. Haluan rakenteeltaan tarpeeksi vahvoja, voimakkaat liikkeet omaavia koiria. Sukupuolileiman on oltava selvä, eli uroksella ja nartulla selvät erot ulkonäössä.